Miska padas

Puntaroin shrinkin kanssa häpeäasioita. Jälleen sain duh-elämyksen. Tämä sisäinen kriitikko, jonka mielestä kaikki, mitä olen tehnyt, on paskaa, on ollut tykönäni jo nuorena. Etenkin alle 20-vuotiaan minän päässä oli jatkuvasti kahtiajako ja vastakkainasettelun aika, kun toinen minä toimi ja teki kaikenlaista, toinen kritisoi ilkein sanankääntein ja alati negatiivisin palauttein. (En muista aikaa lapsuudessa, ettei tuota kriitikkoa olisi ollut. Olisikohan se aloittanut työnsä kouluiässä?) Sitten yli 20-vuotiaana huomattavien rauhanneuvottelujen jälkeen nämä osapuolet tekivät sovinnon ja sulautuivat toisiinsa.

Kritiikki on hyvää ja tervettä, mutta sen on pakko sisältää myös positiiviset ja neutraalit asiat eikä vain kielteisiä. Pakko!

Yltä huomaa, että sain duh-elämyksen enkä esimerkiksi heurekaa. Miksi sisäinen kriitikko heti hyökkää: "Olisihan tuo pitänyt aiemmin tajuta, ääliö." Miksei se voi sanoa: "Heureka! Hyvin hoksattu! Tämä voi olla läpimurto, joka edistää toipumistasi monta askelta!" Se voisi myös sanoa: "Mielenkiintoinen havainto, josta ainakin saa itsetuntemusta ja perspektiiviä."

Kokeilen kutsua sisäistä kriitikkoa nimellä Paska-Midas, koska kaikki, mihin se koskee, muuttuu paskaksi. Mikä tahansa saavutukseksi kuvittelemani asia, vuorovaikutustilanne, tekemäni valinta... kaikki on paskaa, epäonnistumista, hävettävää, sietämättömän noloa. Ehkä kriitikkoni menettää ylivaltaansa nimityksen myötä ja ehkä se tuo jonkinlaista realismia. Pienikin apu on nyt kullanarvoinen.

Keksin nimityksen nuorena ihan toisenlaisiin tarkoituksiin. Olkoon se pieni osoitus siitä, että kaikki keksimäni asiat eivät ole menneet hukkaan tai tuottaneet huonoja seuraamuksia, vaikka Paska-Midas väittää juuri päinvastaista.

---
Otsikosta: kaikki eivät pidä sananmuunnoksista, mutta itselläni kaikki sananvääntelykeinot ovat käytössä, koska niiden avulla voin saada tarpeellista etäisyyttä ja naurua asioihin. Miskasta tulee myös mieleen tv:n lastenohjelmassa aikoinaan toistettu musavideo, jossa laulettiin: "Ai, ai, Katinka, missä Miška, Petruška." Ja tietenkin Moskovan kesäolympialaisten Miška-karhu (1980). Taidan paljastaa ikäni nyt, jos joku eksyy tänne lukemaan. Eipä se mikään salaisuus olekaan, ihan tavallinen keski-ikäisen ihmisen ikä.